CMV 2025, Napoli, 20.-21.11.2025
Osallistuin Napolissa CMV 2025 -kongressiin, jonka aiheena oli synnynnäiseen sytomegalovirusinfektioon (CMV-infektioon) liittyvä tutkimus. Teen väitöskirjaa synnynnäisen CMV-infektion pitkäaikaisennusteesta, joten kongressin aiheet olivat alusta loppuun minulle tärkeitä, ja palasin matkalta inspiroituneena. Synnynnäisen CMV-infektion tutkimuksen alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja seulonta- ja hoitokäytännöt ovat murroksessa ympäri maailmaa.
Kongressin ensimmäisenä päivänä esiteltiin uusia tutkimuksia ja hoitokäytäntöjä synnynnäisen CMV-infektion sekundaaripreventiosta eli raskaana olevan äidin vasta-aineseulontaa ja ensi-infektion hoitoa valasikloviirilla. Isrealilaiset tekivät muutamia vuosia sitten pienehkön satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (RCT) raskaudenaikaisesta valasikloviirihoidosta (Shahar-Nissan et al. Lancet 2020), jonka myötä äitien vasta-aineseulonta ja ensimmäisen raskauskolmanneksen CMV-ensi-infektioiden hoito on aloitettu vastikään Italiassa ja laajalti Ranskassakin. Käytäntöjä ja tutkimustuloksia esiteltiin. Ensimmäiset tulokset eivät ole aivan niin positiivisia kuin edeltäneessä RCT:ssa, mahdollisesti johtuen siitä, että valasikloviirihoidon aloitus saattaa käytännön syistä viivästyä. Ongelmana on myös se, että raskaudenaikaisia äidin ei-primaari-infektioita eli CMV:n uudelleenaktivoitumista tai uuden virustyypin infektiota ei voida nykymenetelmin tunnistaa, eivätkä n. puolet lapsista, jotka ovat riskissä oireiselle synnynnäiselle CMV-infektiolle, ole sekundaariprevention piirissä.
Raskaudenaikaisen sekundaariprevention sijaan USA:ssa keskitytään vastasyntyneiden synnynnäisen CMV-infektion seulontaan. Professori Mark Schleiss Minnesotasta esitteli uutisia USA:sta. Kolmessa USA:n osavaltiossa on otettu vastikään käyttöön vastasyntyneiden seulonta veritäplistä. Useissa muissakin osavaltioissa prosessi on käynnissä. Siispä vastasyntyneiden seulonnan myötä jatkossa tunnistetaan vastasyntyneenä oireisten lisäksi ne 90 %, jotka ovat vastasyntyneenä oireettomia. Pienelle osalle (10-15 %) vastasyntyneenä oireettomistakin kehittyy jatkossa oireita (esim. sensorineuraalinen kuulovika), mutta ongelma on, ettei riittävän hyvin tunneta näiden vastasyntyneenä oireettomien lasten pitkäaikaisennustetta, eikä täysin tiedetä, miten heitä tulisi seurata. Kokouksen toinen päivä keskittyi enemmän pitkäaikaisongelmiin, ja sain kuulla mielenkiintoisia tuloksia mm. tasapainoelimen häiriöstä ja sen merkityksestä tasapainoon, lukemiseen ja oppimiseen sekä vastikään tunnistetusta hajuaistin häiriöstä synnynnäisen CMV-infektion saaneilla lapsilla.
Kongressi oli antoisa verkostoitumisenkin kannalta. Tutustuin tutkijoihin ja kliinikoihin eri puolilta maailmaa. Oli ilahduttavaa tavata tosielämässä ruotsalaiset kollegat, joiden kanssa olemme käynnistämässä pohjoismaista yhteistyötä.
Lisäksi sain esitellä omia tutkimustuloksiani posterilla. Posterin aiheena oli aivokuvantamislöydökset ja kognitio oireettoman synnynnäisen CMV-infektion saaneilla lapsilla.
Tuhannet kiitokset Suomen Lastenlääkäriyhdistykselle saamastani matka-apurahasta.
Eeva Kokkola, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija, HUS ja Helsingin yliopisto