Katse tulevaisuuteen
Suomen Covid-19 epidemia täyttää näinä päivinä yhden vuoden. Tänä aikana koko yhteiskuntamme, mukaan lukien Suomen lastenlääkäriyhdistys (SLY), on moneen kertaan muuttanut toimintaansa. Osa kollegoistamme on muuttunut akuuttilääkäreiksi, etävastaanottotoimintaa on lisätty, monet kokouksemme ja koulutustapahtumamme ovat muuttuneet virtuaalisiksi ja vastaanoton pukeutumiskoodiimme on lisätty maskit – ajoittain myös esiliinat, kasvisuojukset ja kertakäyttöhansikkaat. Myös sanavarastomme on laajentunut, mm. sellaisilla termeillä kuin koronakevät, korona-vastaanotto, over-zoomed ja zoomwear. Näistä toiseksi viimeinen tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin burn-out ja viimeinen kuulemma asua, jonka yläosa sisältää kauluspaidan, pikkutakin ja kravatin, alaosa pyjamahousut ja reino-tossut.
Kulunut vuosi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen ja vaikea, niin Suomelle, SLY:lle, lastenlääkäreille kuin lapsille ja nuorillekin. Tilanne tullee myös jatkumaan samanlaisena vielä muutaman kuukauden. Mutta talven vaihtuessa kevääksi ja kesäksi ja covid-rokotuskattavuuden vähitellen noustessa on hyvä jo kääntää katse tulevaisuuteen. Miltä SLY:n tulevaisuus näyttää tilanteessa, jossa Covid-epidemia ei enää ole akuutti, vaan joko taakse jäänyttä elämää tai ehkä todennäköisemmin jollain lailla taittunut ja samalla kroonistunut terveysongelma?
SLYn vuosikokous pidettiin Lastenlääkäri 21 tapahtuman yhteydessä 18.2.2021. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. Koulutuksen osalta suunnitelma sisältää kolme tavanomaista vuotuista koulutustapahtumaamme, eli Lastenlääkäri 2021 -tilaisuuden helmikuussa, Erikoistuvien päivät toukokuussa ja Lastenlääkäripäivät marraskuussa. Näistä kaksi ensimmäistä toteutetaan virtuaalisesti, Lastenlääkäripäivät on tarkoitus järjestää Tampereella, mutta etäyhteysmahdollisuudella. Covidin mukanaan tuomasta välttämättömyydestä digi-oppineena SLY pyrkii jatkossa lisäämään virtuaalisen koulutuksen mahdollisuutta myös silloin kun matkustaminen on taas sallittua, niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin yhteyksien avulla.
Yksi keskeinen asia, missä jäsenistömme on kaivannut SLY:ltä lisääntyvää aktiivisuutta on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viime vuoden aikana tämä aktiivisuus näkyi selvimmin yhdistyksen twiiteissä ja yhdistyksen ja sen jäsenten mielipidekirjoituksissa, mm. koulujen aukipitämisen puolesta. Nämä vaikutuskanavat tulevat olemaan aktiivisessa käytössä kuluvanakin vuonna. Samanaikaisesti olemme avanneet yhdistykselle Youtube kanavan, jonne on tarkoitus tallentaa haastattelumuotoon koottuja videokeskusteluja lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tulevan vuoden aikana tulemme myös uudelleen aktivoimaan yhteiskunnallisen keskustelun lasten SiSoTe-palveluiden järjestämisestä (sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi). Aiomme myös kehittää alueellista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kolmannen sektorin muiden toimijoiden kanssa.
Kansalaisjärjestöjen vuosikokoukset ovat usein aika rutiininomaisia tilaisuuksia, joissa käydään nopeasti läpi tietyt sääntömääräiset asiat. Tämänkertaisessa SLY:n vuosikokokokouksessa asialistalla oli kuitenkin näiden lisäksi kaksi tärkeää ja ilahduttavaa asiaa: Lapsen asialla -palkinnon luovutus Elina Hermansonille ja yhdistyksen kunniapuheenjohtajan arvonimen myöntäminen Jussi Mertsolalle.
Lapsen asialla palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja se myönnettiin Elina Hermansonille tunnustuksena hänen pitkäjännitteisestä ja ansiokkaasta toiminnastaan nuorten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kunniapuheenjohtajan arvonimi myönnettiin niin ikään vasta kolmannelle henkilölle – edelliset vastaavan arvonimen haltijat olivat Arvo Ylppö ja Niilo Hallman. Jussi Mertsolan erityisiksi ansioiksi katsottiin pitkä ja kattava SLY-ura ja erittäin monipuolinen toiminta kliinikkona, tutkijana, opettajana, hallintolääkärinä, ja yhteiskunnallisena keskustelijana.
Elina ja Jussi pitivät vuosikokouksessa erinomaiset puheenvuorot ja heitä myös haastateltiin kokouksen jälkeen. Varsinaiset puheenvuorot ovat nähtävissä yhdistyksen jäsensivuilla ja haastattelut SLY:n avoimilla nettisivuilla ja suosittelen lämpimästi nettivierailua ko sivuille. Yhdistyksen puolesta haluan myös vielä kiittää ja onnitella Elinaa ja Jussia hienosta toiminnastanne lasten ja nuorten hyväksi. Toimitte loistavina ammatillisina esikuvina monipuolisesta ja humaanista lastenlääkäristä!
Aurinkoista kevättä SLY:n jäsenille toivottaen
Per Ashorn
SLY:n hallituksen pj
Kunniapuheenjohtajaksi valittin prof. Jussi Mertsola
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry (SLY) on 18.2.2021 myöntänyt kunniapuheenjohtajan arvonimen kunniajäsenelleen, professori, h.c. Jussi Mertsolalle. Kunniapuheenjohtajia voi olla yksi kerrallaan ja arvonimi on aikaisemmin myönnetty vain kahdelle henkilölle (Professorit Arvo Ylppö ja Niilo Hallman).
Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen kunniapuheenjohtaja toimii yhdistyksen hallituksen neuvonantajana lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä; edistää lasten ja nuorten hyvinvointia osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten aseman ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä; kannustaa esimerkillään lääkäreitä kouluttautumaan lastenlääkäreiksi ja tukee lastenlääkäreitä ja lastenlääkäriksi erikoistuvia heidän ammatillisessa kehityksessään ja edistää SLY:n tavoitteita muilla soveltuvilla tavoilla
Professori Mertsola on ollut Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen jäsen lähes 40 vuotta, ja toiminut yhdistyksessä monissa luottamustehtävissä. Hän on toiminut kliinikkona, tutkijana, lastentautiopin professorina, ja yliopistosairaalan toimialuejohtajana, avaten uusia hoitopolkuja, kehittäen monipuolisesti koulutusta ja tutkimusta ja rikkoen rakentavasti ammattikuntien ja organisaatioiden raja-aitoja. Hän on erityisesti kehittänyt avohoitopainotteista pediatrian palvelujärjestelmää Varsinais-Suomessa, perustanut sosiaalipediatrian ja avopediatrian lisäkoulutusohjelmat Turun yliopistoon, työskennellyt valtakunnallisesti lasten ja nuorten sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalveluiden integroimiseksi ja edistämiseksi ja toiminut säännöllisesti median asiantuntijana lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Professori Mertsola on edistänyt lasten asiaa yhteiskunnallisella tasolla mm. kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän on myös toiminut valtakunnallisen tartuntatautineuvottelukunnan, monien valtakunnallisten toimikuntien ja Helsingin Uuden Lastensairaalan Säätiön hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä hän johtaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin hallitusta.
Lapsen asialla -palkinto myönnettiin Elina Hermansonille
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry myönsi Lapsen asialla -palkinnon lastenlääkäri Elina Hermansonille. Palkinto luovutettiin Elina Hermansonille virtuaalisesti pidettävässä Lastenlääkäri 2021 -tapahtumassa 18.2.2021. Yhdistys myöntää Lapsen asialla -palkinnon yksilölle tai yhteisölle tunnustuksena aktiivisesta ja ansioituneesta toiminnasta erityisen heikossa asemassa olevien lasten asian hyväksi. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja se on suuruudeltaan 5000 €. Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen hallitus valitsee palkinnonsaajan jäsentensä tekemien ehdotusten pohjalta.
Lapsen asialla -palkinto myönnettiin Elina Hermansonille tunnustuksena aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta nuorten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kautta ammattiuransa Hermanson on kehittänyt nuorten terveyspalveluita ja nuorten kanssa toimivien lääkäreiden ammattitaitoa ja yhteistyötä sekä edistänyt nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita ja hyvinvointia. Hän on puhunut laajalti ylisukupolvisen suvaitsevaisuuden ja todellisen auttamisen puolesta ja näyttänyt omalla toiminnallaan tästä esimerkkiä. Hän yksinkertaiselta kuulostava lausahduksensa: ”Pysähdy kuuntelemaan, mitä lapsi tai nuori yrittää sinulle sanoa”, toimii nykyään yleisenä ohjenuorana nuorison parissa työskentelevien lääkärien piirissä.
Elina Hermanson on toiminut nuorison terveyden edistäjänä mm. Helsingin kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkärinä ja sitä ennen mm. Kirkkonummella nuorisolääkärinä, Vantaalla lastensuojelun ja kouluterveydenhuollon konsulttilääkärinä sekä maahanmuuttajanuorten lääkärinä sekä Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan lääkärinä. Hermanson on ollut perustamassa Avopediatrian alajaosta sekä Lääkäriseura Duodecimin jäsenyhdistystä Suomen Nuorisolääkärit ry:tä.
Uusi hallitus
SLY:n hallituksen erovuorossa vuonna 2021 olivat isäntä Teemu Vepsäläinen, rahastonhoitaja Antti Kyrönlahti ja jäsenvastaava Katja Ovaskainen. Uudeksi isännäksi valittiin Lotta Immeli (HUS) ja rahastonhoitajaksi Krista Björkman (KPKS). Katja Ovaskainen (TAYS) jatkaa jäsenvastaavana. Lisäksi tarkkailutajäseniksi valittiin vuonna 2022 puheenjohtajana aloittava professori Tuomas Jartti (Oulun yliopisto ja OYS) ja sihteerinä aloittava Ulla Koskela (OYS).
Tulevia koulutuksia
- Suomen Lastenneurologiyhdistyksen (SLNY) virtuaalinen kevätkoulutus ja vuosikokous 18.3.2021 (18.3.2021)
- Lasten gastroklubin webinaari (15.4.2021)
- Lastennefrologiklubin kokous (23.4.2021)
Muita koulutuksia ja tapahtumia
- ePALS, Oulu (18.-19.3.2021)
- Väkivaltaa kokenut lapsi tai nuori vastaanotolla: mitä somatiikan ammattilaisen tulisi tietää (18.5.2021)
Lasten infektiotaudit -tietokanta löytyy Duodecimin Oppiportista
Lasten infektiosairaudet -tietokannan tarkoituksena on antaa lukijoille uutta ja tutkittua tietoa lasten infektiotautien esiintyvyydestä, diagnostiikasta, hoidosta sekä ehkäisystä ja siten helpottaa terveydenhoitohenkilökunnan työtä. Tietokannassa käsitellään kaikki tavallisimmat lasten infektiotaudit.
Lasten infektiosairaudet on ilmestynyt aikaisemmin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen kustantamana kirjana.
Tekijät
Ville Peltola lasten infektiolääkäri, professori, TYKS/Turun yliopisto
Marjo Renko lasten infektiolääkäri, professori, KYS/Itä-Suomen yliopisto
Harri Saxén lasten infektiolääkäri, professori, HUS/Helsingin yliopisto
Kyselytutkimus lääkkeiden haittavaikutusten raportoinnista
Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, miten lääkkeiden haittavaikutusraportointia voitaisiin kehittää Suomessa? – Osallistu Helsingin yliopiston lyhyeen kyselyyn!
Haittavaikutusraportointi on olennainen osa lääkkeiden myyntiluvan myöntämisen jälkeistä turvallisuusseurantaa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Suomen terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä lääkkeiden haittavaikutusraportoinnista sekä erityisesti selvittää miten raportointia voitaisiin kehittää, jotta se olisi mahdollisimman helppoa ja tarkoituksenmukaisia ilmoituksia saataisiin mahdollisimman paljon. Tutkimuksen tuloksia toivotaan hyödynnettävän Suomen haittavaikutusilmoitusjärjestelmän kehittämisessä tulevaisuudessa ja ne voidaan julkaista tieteellisessä julkaisussa.
Kysely on täysin anonyymi, eikä siinä kerätä henkilötietoja. Kysely sisältää sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä ja siihen vastaamiseen kuluu noin 10-20 minuuttia riippuen vastauksistanne. Kysymykset keskittyvät mielipiteisiinne, eikä niitä varten tarvitse etsiä tietoa. Halutessanne voitte lopettaa kyselyyn vastaamisen milloin tahansa ennen kyselyn päättymistä. Vastaukset talletetaan Helsingin yliopiston salasanalla suojatulle palvelimelle ja niitä säilytetään vain tutkimuksen kannalta välttämättömän ajanjakson ajan. Vastaukset hävitetään viimeistään, kun kyselyn tuloksista on tehty tieteellinen julkaisu.
Ammatti- tai alueyhdistyksenne on lupautunut välittämään tämän kyselyn jäsenistölleen tutkimusryhmän puolesta. Yhteystietojanne ei ole luovutettu tutkijoille. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaamalla kyselyyn annatte tietoon perustuvan suostumuksenne tutkimukseen osallistumisesta sekä tietojen käyttämisestä tutkimustarkoituksessa.
Tämä tutkimus on osa proviisoriopintojeni pro gradu -tutkielmaa Helsingin yliopistolla. Yliopiston lisäksi tutkielmani ohjaamiseen osallistuu työnantajani Biocodex Oy. Tutkimuksen tuloksia ei käytetä lääkeyritysten edun tavoittelemiseen.
Mikäli haluatte osallistua tutkimukseen, pyydämme vastaamaan oheiseen kyselyyn mahdollisimman pian, mutta viimeistään 24.3.2021 mennessä.
Kyselyyn pääsette tästä linkistä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/109705/lomake.html?rinnakkaislomake=A
Vastaan mielelläni kysymyksiin kyselystä tai suorittamastani tutkimuksesta. Kiitos kun autatte minua selvittämään millä tavoin lääkkeiden haittavaikutusraportointia voitaisiin kehittää terveydenhuollossa Suomessa.
Kunnioittaen,
Veera Salminen
proviisoriopiskelija
Helsingin yliopisto
veera.salminen@helsinki.fi
Vastaava tutkija:
Mia Sivén
FaT, dosentti
Helsingin yliopisto
mia.siven@helsinki.fi
Kollega-palvelu laajenee - nyt voit konsultoida valitsemiesi erikoisalojen lääkäreitä
Tammikuussa 2019 lanseerattu Lääkäriliiton Kollega-jäsenpalvelu on kasvattanut suosiotaan nopeasti: palveluun on liittynyt jo yli 10 600 lääkäriä kaikilta erikoisaloilta.
Kollega tarjoaa helppokäyttöisen ja tietoturvallisen konsultaatiokanavan lääkäreille. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla Fimnet-tunnuksilla. Palvelussa voi keskustella yleisellä tasolla kliinisistä tapauksista, sekä myös yleisemmin lääkärin työstä. Marraskuusta 2019 alkaen palvelussa on voinut konsultoida myös hammaslääkäreitä.
Kollegan konsultaatiot ovat epävirallisia, eli niissä ei saa jakaa tunnistettavaa tietoa potilaasta eivätkä vastaajat virallisesti osallistu potilaan hoitoon. Epävirallisen konsultoinnin etuna on ennen kaikkea se, että yksittäinen konsultaatio tavoittaa tehokkaasti laajan joukon eritaustaisia lääkäreitä ja keskustelua voidaan käydä laaja-alaisesti kollegayhteisön sisällä. Konsultaatioita voi lisätä myös nimettömänä. Tämä puolestaan parantaa palvelun tietosuojaa ja laskee samalla kynnystä konsultoida aiheesta riippumatta. Vastaukset lisätään aina käyttäjän omalla nimellä.
Uutta: syväkonsultaatiot!
Tammikuussa 2021 palveluun on avattu mahdollisuus luoda myös uudenlaisia spesifejä syväkonsultaatioita. Syväkonsultaatioissa vastausmahdollisuus on ainoastaan konsultaation aihealueiksi valittujen erikoisalojen erikoislääkäreillä sekä erikoistuvilla lääkäreillä. Ominaisuus avaa uusia mahdollisuuksia käydä erikoisalan sisäistä tai muutaman erikoisalan välistä keskustelua.
Myös syväkonsultaatiot ovat kaikkien luettavissa. Kollega-palvelun tarkoitus onkin parantaa lääkärikunnan keskinäistä tiedonvaihtoa ja tehostaa kollegiaalista oppimista.
Lataa Kollega puhelimeesi ja tutustu konsultaatioihin sekä uuteen syväkonsultaatiotoimintoon!
https://kollega.app.link/sll
